Joku Muu(mi), mikä? - Muumimamma

Tervetuloa lukemaan postausta, joka aloittaa blogissamme juttusarjan Muumi-universumin ihanista hahmoista! Näissä postauksissa tutustumme Muumien pää- ja sivuhenkilöihin ja tarkastelemme muun muassa hahmojen luonteita, hahmokehitystä ja näiden keskeisimpiä suhteita muihin hahmoihin.

Polkaisemme hahmoesittelyt käyntiin rouvalla, joka on allekirjoittaneen mielestä vähintään Muumitalon, ellei koko Muumilaakson sydän - kyseessä on raitaessuinen äidinrakkauden ruumiillistuma, Muumimamma!

Kuka on Muumimamma?




Kun nälkä kurnii vatsassa, jonkun sukat kaipaavat parsimista tai yllättävä tarve veistellä kaarnalaivoja yllättää, kääntyvät apua kaipaavat katseet Muumilaaksossa usein Muumimamman puoleen. Tämä elämäniloinen, leppoisa ja pitkäpinnainen äitihahmo on Muumilaakson avuntuoja, jolta eivät lopu konstit kesken vaikka ovelle talutettaisiin näkymättömäksi muuttunut lapsi tai Muumitalon täyttävät jättimäiset taikaköynnökset.

Luonteeltaan Muumimamma on rauhallinen ja tyynnyttävä. Siinä missä hänen siippansa Muumipappa on seikkailunhaluinen ja välistä jumittuu kirjoituspuuhiinsa tunti- tai päiväkausiksi, Mamma huolehtii siitä että Muumitalossa on riittävästi vuodepaikkoja ja ruoka-annoksia kaikille jotka taloon asettuvat asumaan. Lyyrisesti voisi ehkä sanoa, että Pappa on rakentanut Muumitalon ja Mamma muuttanut sen kädenjäljellään pelkästä talosta oikeaksi kodiksi. Mamma on myös loputtoman ahkera tehopakkaus, joka kokkaamisen lisäksi pyykkää, siivoaa, hakkaa halot, parantaa flunssat sekä kolotukset ja on lähestulkoon aina hyvällä tuulella. Mamma ei kuitenkaan ole mikään neuroottinen siivousintoilija, vaan lähestyy asioita ihastuttavan maanläheisesti ja löysin rantein.

Säilytämme likaiset astiat sohvan alla siihen saakka, kun tulee sade.”
- Mamma, Muumit Rivieralle (sarjakuva/elokuva)

Mamma: “Lattialle oli tarkoitus tiputella ruusunnuppuja, mutta niitä ei ollut.”
Vilijonkka: “Kukista tulee tahroja.”
Mamma: “Ei haittaa.”
- Dialogi Tiukka naapuri(YLE)/Vilijonkka muuttaa naapuriin (MTV)-jaksosta (tv-sarja)

Mamman hahmokehityksestä

Mamma näyttäytyy pitkälti koko sarjan ajan (puhuttiinpa sitten kirjoista, sarjakuvista tai tv-sarjasta) hyvin lempeänä ja hyväksyvänä olentona, jonka luonne tai persoonallisuus ei koe radikaaleja muutoksia. Itse olen huomannut kirjoja lukiessa ja sarjaa katsoessa, että Mamman hahmoon tulee pikemminkin pieniä mielenkiintoisia detaljeja, lisäsävyjä jotka tekevät hahmosta moniulotteisemman. Jos mietitään Mamman hahmokasvua tv-sarjan ensimmäisen kauden näkökulmasta, hänessä tapahtuvat muutokset näkyvät selkeimmin sellaisissa jaksoissa kuin Muumipappa kaipaa vaihtelua (YLE)/Muumipappa tahtoo seikkailla (MTV), Jättikurpitsa (YLE)/Suuri kurpitsa (MTV) ja Salainen ruokalaji (YLE)/Muumimamman ruokahuolet (MTV). Näissä jaksoissa Mamma tavallaan irroitetaan siitä ympäristöstä, jossa hän tavallisesti on - toisin sanoen Muumitalon välittömästä läheisyydestä

Ensimmäisessä näistä kolmesta Mamma lähtee armaan Pappansa kanssa salaa kahdenkeskiselle retkelle, josta perheen jälkikasvu saa kuulla ainoastaan paperisen lapun kanssa. (Hahmo säilyttää silti mammailevan luonteensa, sillä jättää lapsia varten puolentuhatta muistilappua keittiöön hätätilanteiden varalta). Huomioitavaa kuitenkin on, ettei Mamma tälle retkelle lähde omasta aloitteestaan, vaan loikkaa mukaan jottei Muumipappa joutuisi itsekseen matkustamaan. Joten vaikka ajatus miehensä kanssa karkaavasta Mammasta saattaa tuntua epämammamaiselta, antaa Mamman lähdön syy hyvät perusteet tällaiselle teolle.

Vähemmän yllättäen Mamma on jälleen työn touhussa, kun Pappa luovuutensa pauloissa tulee usuttamaan tätä kanssaan seikkailuun :D

Samanlainen tilanne nähdään Salainen ruokalaji-jaksossa, jossa Mamma lähtee uudemman kerran reissuun (ja jälleen jättää peräänsä pelkän kirjeen, mokoma!) Nuuskamuikkusen kanssa. Vaikka Mamma livahtaa kotoa jaksossa aamuvarhaisella kenenkään näkemättä, antaa retken motiivi hänen toiminnalleen järkevät puitteet - Mamma kun lähtee kyseiselle reissulle etsiäkseen uusia ja inspiroivia ruoka-aineita perheelleen :D

Myös kolmas näistä jaksoista, Jättikurpitsa, tuo hentoa hämmennyslisää Mamman hahmoon. Kyseisessä jaksossa Mamman kasvimaalla alkaa itää tolkuttoman kokoinen kurpitsa, jonka Mamma haluaa pitää salassa muulta perheeltä, yllättääkseen nämä oikein urakalla. Suuren kurpitsan salailu osoittautuu kuitenkin Mammalle yllättävän suureksi haasteeksi - tämä kun itsekin myöntää ettei häntä ole tarkoitettu säilyttämään salaisuuksia. Tämä sinällään tekee Mamman hahmosta vielä nykyistäkin herttaisemman, kun hän koettaa sinnikkäästi pitää kurpitsan salassa muilta sekä fyysisesti että sanallisesti.



Mamman tukihahmona  Jättiläiskurpitsa-jaksossa nähdään onneksi herra Hemuli, jottei mamma joudu aivan itsekseen salaisuutta säilyttämään :3 (Vaan Pikku Myytä lainaten, tollo totuus tulee aina ilmi.)
Myös kirjoissa Mamman luonne pysyy kovin samanlaisena halki sarjan - Mamma on useimmiten tarinoissa järjen ja lempeyden ääni, joka kykenee pitämään tasapainossa sekä oman että muiden mielenterveyden. Vaan ei Mamman luonne kirjoissa kuitenkaan pysy loputtomasti samanlaisena, vaan kokee vahvan harppauksen esimerkiksi Muumipappa ja Meri-kirjassa. Tässä kirjassa (jota myös käsittääkseni pidetään yhtenä syvällisimmistä kirjoista Taikatalven ja Muumilaakson marraskuun ohella) Muumiperhe matkaa Muumipapan aloitteesta Majakkasaarelle - kirjan vastineena tv-sarjassa toimivat Majakka-jaksot, joissa Muumiperhe matkaa majakkasaarelle Papan aineistonkeruumatkan vuoksi. Kirjassa syyt Majakkamatkaan ovat kuitenkin paljon monisyisemmät, ja myös Mamman hahmo on enemmän esillä.

Muumipappa ja meri- kirjassa Mamma tuntuu kovin seesteiseltä ja rauhaa rakastavalta hahmolta, joka välistä haluaa viihtyä ainoastaan itsensä kanssa ja sulkeutua maalailemaan majakan seiniä samalla kun Muumipappa rypee luomisen tuskassa ja yrittää saada majakan valoa jälleen toimimaan. Muumipapassa ja Meressä esiintyvä Mamma on toki edelleen se sama ja pehmeä, muita hellästi rakastava Mamma - hän vain selkeästi nauttii kirjassa tavallista enemmän myös mahdollisuudesta olla joskus itsekseen.

Tuli teeaika ja perhe saapui kotiin.
. Missä äiti on? kysyi Muumipeikko.
- Ehkä hän on ulkona hakemassa vettä, sanoi isä. - Viime näkemän jälkeen hän on maalannut uuden puun.
Äiti seisoi omenapuun takana ja näki heidän keittävän teetä. He näkyivät hiukan utuisina aivan kuin he olisivat liikkuneet veden alla. Äiti ei ihmetellyt tapahtunutta, hän oli vihdoinkin omassa puutarhassaan, missä kaikki oli paikoillaan ja kasvoi niin kuin pitikin. Muutama paikka oli piirretty hiukan väärin, mutta se ei haitannut. Hän istuutui korkeaan ruohikkoon ja kuunteli käkeä, joka kukkui jossakin joen takana.
- Muumipappa ja meri (ensimmäinen suomenkielinen painos 1965)

Mamman läheisimmät suhteet

Mamman läheisten ihmisten piiri on sarjassa niin kattava, että sitä lienee lähes mahdotonta tiivistää muutamiin riveihin. Mamman perheeseen lukeutuvat totta kai Muumipeikko ja Pappa, mutta sanomattakin lienee selvää että Mamman “ydinperheeseen” kuuluvat yhtälailla Pikku Myy, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen, Nipsu, Tiuhti ja Viuhti, Aliisa, Mymmeli… Lista on pitkä ja venyy moneen suuntaan.

Mutta mikäli mietitään asiaa puhtaasti Mammalle läheisimpien otusten näkövinkkelistä, nostaisin kartalle Muumipapan, Muumipeikon ja Nuuskamuikkusen. Suhdetta Pappaan tuskin tarvitsee avata sen kummemimin (Pappa + Mamma = Tolkun ja luovuuden sekä kotihiireilyn että seikkailunhalun hallittu yhdistelmä), ja Muumipeikon ja Mammankin suhde on tiivistetysti sellainen äiti-poika-suhde, jossa molemmat osapuolet rakastavat toisiaan pyyteettömästi ja pitävät toisiaan arvossa. Nuuskamuikkusen miellän Mammalle läheiseksi hahmoksi kenties siksi (kuten jo aiemmassa päivityksessäni puhuinkin), että tämä on huomattavasti kypsemmän ja itsenäisemmän oloinen mitä Muumiperheen “muut lapset.” Muikkunen on myös syvällinen ja ymmärtäväinen olento, joka tuntuu jakavan Muumimamman kanssa hyvin samanlaisen maailmankäsityksen.

Mamman erot kirja- ja tv-sarjassa sekä sarjakuvassa

Pähkinänkuoreen tiivistettynä Mamman hahmo on hyvin samankaltainen sekä kirjoissa, tv-sarjassa että sarjakuvissa. Olen näihin kaikkiin kolmeen “erilaiseen Mammaan” tutustunut (enimmäkseen kirjojen ja Muumilaakson tarinoiden kautta ja pikkuriikkisen myös sarjakuvaversioon), ja ehkä selkeimmät eroavaisuudet liittyvät Mamman puheilmaisuun. Sarjakuvissa Mamma näet on puheiltaan selkeästi pehmeämpi, mitä kirjoissa ja tv-sarjassa - hän puhuttelee alituisesti siippaansa ja lapsiaan kultasiksi ja lapsirakkaiksi, minkä hän mielestäni muissa sarjoissa ilmaisee pikemminkin käytöksellään ja sanattomasti. Mutta muutoin Mamma on mielestäni jokaisessa versiossa samanlainen lohduntuoja ja ymmärrystä tihkuva rakkauspakkaus - hänen sylissään on aina tilaa, ja kyseisen syleilyn voima auttaa kuihduttamaan niin pienet surut, kuin Taikurin hatun aikaansaamat muodonmuutoksetkin. <3
(Ehkä hitusen kammostuttava) kohtaus Muumilaakson kevät (YLE)/Kevät saapuu Muumilaaksoon (MTV)-jaksosta, jossa Mamma ainoana tunnistaa Taikurin hatussa kummituseläimen kaltaiseksi olioksi muuttuneen Muumipeikon.

Muumimamman reinkarnaatio

Kun lähdin miettimään Muumimammalle nykymaailmasta tai 2D-universumista jonkinlaista vastinetta, sain tehdä ajatustyötä monta pontevaa päivää. Tämä johtunee vain siitä, että omissa silmissäni ei oikeastaan yksikään tuntemistani olennoista tai ihmisistä ole yhtä sydämeenkäyvän rakastava, lempeä, moniosaava ja syvällisiä mietteitä pursuava hahmo mitä Muumimamma. Siksi päädyin kompromissiin ja loin ns. “fuusiomamman”, joka olisi kombinaatio seuraavia henkilöitä:


Vaahteranmäen Alma Nieminen, Pikku Kakkosen Eila Roine ja Ponyo Rantakallioilla-elokuvan Lisa.
Tähän mammafuusioon sekoittaisin ensimmäisenä ripauksen Vaahteranmäen Eemelin äitiä, Almaa. Almassa on samanlaista lempeyttä ja periksiantamattomuutta mitä Mammassa, ja hän on myös aina valmis puolustamaan lapsosiaan - riippumatta siitä mimmoisia metkuja, kommelluksia tai suoranaisia vahinkoja nämä sattuvat tekemään. Alma on myös oikea kotitalousihme ja harvinaisen suoraselkäinen rouva, joka osaa pitää jöötä lempeydellä.

Alman lisäksi Mammafuusioon kuuluu ripaus satutätiä, josta tässä kombossa vastaa Pikku Kakkosen Eila-täti! Eila oli omassa lapsuudessani valtavan merkittävä hahmo satujensa ja lempän puheäänensä vuoksi, ja hänen pelkistettyyn tarinointiinsa oli mahdottoman mukavaa tuudittautua monen antoisan vuoden ajan <3 Eilassa on myös paljon samaa elämänviisautta ja syvällistäkin persoonaa, mitä Muumimammassa.

Ja jotta Mammafuusioon saataisiin pala myös särmää ja vahvoja keittotaitoja, lisään kolmantena joukkioon Lisan Ponyo Rantakalliolla-elokuvasta! Lisa on ihastuttavan temperamenttinen ja vahva naishahmo, jonka makoisan näköiset nuudeliannokset ovat varmasti saaneet monen Ghibli-fanit pökertymään ihastuksesta! Lisa ei välttämättä luonteeltaan muistuta Mammaa niin paljon mitä tämän kombon muut palaset, mutta ruoanlaittotaidoiltaan hän holahtaa kyllä eittämättä samalle tasolle Muumimamman kanssa~

Nyt lienen jo höpöttänyt riittävästi Muumimammasta tällä erää, toivottavasti pohdiskeluni maittoi ja herätti myös sinussa uusia ajatuksia ja fiiliksiä. Jos sinäkin kuulut vankkumattomaan Muumimamma-faniklubiin tai antaisit mitä vain jotta pääsisit vaikkapa vuolemaan hänen kanssaan kaarnalaivoja, heitä meitä kommentilla! Kaikenlaiset mammafiilikset ovat vallan tervetulleita~

Tapaamisiin jälleen ensi postauksessa, heisulimoi!

- Iitu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti